Suomen lahjoituskulttuuri kaipaa muutosta

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu Enemmän kuin rahaa -uutiskirjessä. Seuraa suoraan uutiskirjettä, jos haluat seurata vaikuttavan lahjoittamisen keskustelua Suomessa. (Tästä teksistä puuttuu alkuperäisen kirjoituksen kuvituskuvat.)

—— —— —— —--

Kirjoitan tällä kertaa uutiskirjeen ensimmäisen luonnoksen poikkeuksellisesti lyijykynällä päiväkirjaani. Pidän käsin kirjoittamisesta, ja tunnen vähemmän paineita kir joittaessani näin. Istun kalliolla uimarannalla. On täydellinen heinäkuun ilta. Aurinko on jo laskenut horisontin taakse, mutta ilma on pehmeä ja joka suunnasta kuuluu ihmisääniä ja juttelua. Ambulanssikin, mikä on vähemmän idyllistä.

Tajusin, etten ollut varsinaisesti vielä kirjoittanut itsestäni ja motivaatiostani kirjoittaa Enemmän kuin rahaa -uutiskirjettä. Siksi saatte nyt kuulla taustastani efektiivisen altruismin parissa, tulevaisuussuunnitelmistani ja ajatuksistani siitä, miten kirjoitukseni voisi parantaa vaikuttavan lahjoittamisen tilannetta Suomessa.

Minun on helpoin määritellä itseni työn kautta, joten aloitetaan siitä. Traagista? Tai sitten minulla on ollut onni, kun olen saanut mahdollisuuden työhön, joka vastaa kiinnostustani ja arvojani.

Ympäristöahdistuksesta efektiiviseen altruismiin

Kiinnostuin efektiivisestä altruismista (eli EA:sta) fuksivuonnani Helsingin yliopistossa. Ennen yliopistoa koin maailman ongelmista aivan kriittisimpinä ympäristöongelmat ja planetaaristen rajojen ylittymisen. Oppiessani EA:sta silmäni avautuivat myös muille kriittisille, laiminlyödyille ja ratkaistaville ongelmille. EA tarjosi työkaluja, joiden avulla pystyin paremmin tekemään päätöksiä siitä, mihin minun kannattaa käyttää aikaani, jos haluan käyttää resurssejani paremman tulevaisuuden edistämiseen. Keskustelut, aktiiviset valinnat ja keskittyminen siihen, mihin itse pystyn vaikuttamaan ovat osaltaan vähentäneet toivottomuuden tunnetta.

Ympäristötietoisena nuorena koin paljon tuskaa etsiessäni vaikuttamismahdollisuuksia – siinä EA on ollut minulle korvaamaton apu. Innostuin heti ideoista ja lähestymistavasta. Pragmaattinen, ratkaisukeskeinen. Ongelmia ei vähätelty, mutta tuskassa ei myöskään vellottu. Ihmisiä ei redusoitu kuluttajiksi, vaan ytimessä oli ajatus, että työuralla opinnoista eläkkeeseen voi saavuttaa paljon. Ihmiset joihin tutustuin olivat usein kunnianhimoisia.

Lähes kaikki blogin ideat ovat peräisin EA-maailmasta: filosofeilta kuten Toby Ord ja Peter Singer, järjestöiltä kuten Giving What We Can ja GiveWell tai kirjoittajilta Effective Altruism Forumilla.

Reilu kolme vuotta sitten sain työpaikan Suomen efektiivisen altruismin yhdistyksessä. Työ on keskittynyt yhteisönrakennukseen ja vaikutuskeskeiseen urasuunnitteluun. Vuosien varrella olen nähnyt yhteisömme jäsenten päätyvän tekemään supersiistejä asioita. Elokuu on kuitenkin viimeinen kuukauteni yhdistyksen työntekijänä. Seuraavat pari vuotta haluan löytää oman juttuni.

Miksi lahjoittaminen, kun voisi keskittyä myös kokonaisvaltaisempiin elämänmuutoksiin?

Kirjoitin vastustavani ihmisen potentiaalin rajoittamista kulutusvalintoihin. Siksi on ehkä kummallista, että keskityn juuri lahjoittamiseen. Minulla on neljä pääasiallista syytä, miksi silti uskon tähän:

1) Vaikuttava lahjoittamisen yksinkertaisuuden takia tuhannet suomalaiset voisivat löytää siitä itselleen sopivan tavan vaikuttaa.

2) Maailmassa on paljon järjestöjä, jotka tekevät elintärkeää työtä hyvin, ja joiden suurin este on rahan puute.

3) Lahjoitusten vaikutuksesta voi olla paljon varmempi kuin uramuutosten.

4) En tiedä muita jotka edistävät vaikuttavaa lahjoittamista Suomessa. Tämä merkitsee markkinarakoa, jonka voin täyttää.

Kriitikko voisi sanoa: miksi keskittyä laajaan keskiluokkaan, kun muutama ultrarikas voisi lahjoittaa miljoonia? Se voisi toki olla tehokkaampaa, mutta se ei ole minun vahvuuteni. Pidän myös arvokkaana, että hyväntekeväisyyden rahoitus ei ole vain harvojen käsissä.

Toinen vastalause liittyy verovälttelyyn ja siihen, miten ultrarikkaat käyttävät filantropiaa imagokiillotukseen. En halua asettaa veroja ja lahjoituksia vastakkain — ne eivät korvaa toisiaan kumpaankaan suuntaan. Vaikuttava lahjoittaminen on täydentävä, ei korvaava keino. (Seuraan kiinnostuneena uutta Tax Fairness Fellowshipia1 Yhdysvalloissa, mutten ole varma kannattaako niille lahjoittaa, sillä niillä saattaa olla ihan hyvin rahoitusta.)

Kirjoitin kilpaa auringonlaskun kanssa

Suhteeni vaikuttavaan lahjoittamiseen

Vuosien varrella olen osallistunut useampaan vaikuttavan lahjoittamisen projektiin. Vuonna 2022 johdin projektia, jossa teimme lahjoitusoppaan opiskelijajärjestöille. Samana syksynä lanseerattiin kotisivu lahjoittaminen.fi, jossa minulla oli pienempi rooli. Viime vuonna tein projektisuunnitelman prosenttihaasteelle, joka kuitenkin tyssäsi haasteisiin rahankeräysluvan saamisessa. Niin kävi myös lahjoittaminen.fi:n suhteen. Projektien kautta olen päässyt selvittämään erinäisiä vaikuttavan lahjoittamisen kysymyksiä, mutta myös tutustunut vaikuttavan lahjoittamisen käytännön haasteisiin Suomessa.

Tein ensimmäisen lahjoitukseni hyödyntäen EA-periaatteita viisi vuotta sitten, ja pari vuotta sitten allekirjoitin 10 %:n sitoumuksen, joka on lupaus lahjoittaa 10 % loppuelämän tuloista mahdollisimman vaikuttavaan hyväntekeväisyyteen. Päätös tuntuu edelleen hyvältä.

Suomi Euroopan kartalle!

Euroopasta löytyy useita järjestöjä, jotka onnistuneesti ohjaavat lahjoituksia tutkitusti tehokkaisiin järjestöihin. Norjassa, Alankomaissa ja Saksassa vaikuttavan lahjoittamisen järjestöt keräävät jokainen miljoonia euroja vuosittain, pelastaen tuhansia henkiä ja antaen korvaamatonta tukea järjestöille, jotka tekevät tärkeää työtä globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Minä haluan, että Suomi on heidän rinnallaan.

Samalla kun Effektiv Spenden Saksassa ohjasi vuonna 2024 23 miljoonaa euroa vaikuttavaan hyväntekeväisyyteen2, Suomessa meillä on tylysti sanottuna ollut epäonnistuneita projekteja toinen toisensa jälkeen. Näin ei tarvitsisi olla. Suomessa suurin osa aikuisista ovat globaalissa mittakaavassa varakkaita, ja kiinnostusta vaikuttavaan lahjoittamiseen varmaan löytyisi, jos vain tavoitetaan oikeat henkilöt.

Miten blogi voi muuttaa Suomen lahjoituskulttuuria?

EA:ssa rakastetaan muutosteorioita – eli mallia siitä, miten jokin toiminta johtaa haluttuun muutokseen. Se pakottaa miettimään: Mikä on se vaikutus, mitä lopuksi tavoitellaan? Mitä konkreettisia askeleita tarvitaan päämäärän saavuttamiseksi? Ja miten tiedän, että askeleet todella johtavat sinne?

Tässä on Enemmän kuin rahaa -blogin muutosteoria:

Tavoite:
Suomalaiset lahjottavat miljoonia euroja vuodessa vaikuttavasti – kuten tapahtuu jo Saksassa, Norjassa ja Alankomaissa.

Ongelma:
Suomessa on kaksi pääestettä: 1) Tiedonpuute vaikuttavasta lahjoittamisesta, ja 2) Rakenteelliset esteet. [Lisään linkin tähän rakenteellisia esteitä käsittelevän kirjoituksen myöhemmin.]

Ratkaisu:
Blogi ei itsessään ratkaise ongelmaa, mutta voi toimia katalysaattorina. Blogini kautta jaan tietoa vaikuttavan lahjoituksen normalisoinnin haasteista ja mahdollisuuksista. Kirjoitan, jotta saisin ajatuksiani monen vuoden kokemuksesta paperille. Toivon, että useampi kiinnostuisi lahjoittamaan enemmän. Jotta vaikuttavasta lahjoittamisesta tulisi tavallisempaa, tarvitaan kuitenkin myös useampi henkilö purkamaan tätä ongelmavyyhtiä. Kun tarpeeksi moni on tutustunut aiheeseen, on helpompaa luoda momentumia ja painetta muutokselle.

Epävarmuus:
Onko lahjoitusteemalle tarpeeksi yleisöä Suomessa? Blogi on minulle helpoin tapa testata kiinnostusta, mutta ensimmäiset viisi kuukautta ovat olleen hiljaisia. Alkuperäinen suunnitelmani oli koostaa teksteistä suoraan tietokirja, mutta nyt haluan ensin nähdä miten ihmiset reagoivat. Jos saan rakennettua yhteisön ajatuksen ympärille, voin myöhemmin laajentaa muihin medioihin. Toistaiseksi suunnitelmani on jatkaa kirjoittamista kuukausittain ainakin puoli vuotta ja katsoa mitä siitä syntyy.

Jos haluat tukea projektia, liity uutiskirjeen tilaajaksi!

Tulevaisuussuunnitelmani

Palaan vielä lopuksi itseeni. Olen siis kuukauden päästä lähtemässä toiminnanjohtajan pestistä ja suuntaan siitä suoraan kestävän yrittäjyyden maisteriohjelmaan. On vaikea ennakoida, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta uskallan silti kertoa, että mietin pääasiassa kahta yrittäjyyden muotoa:

1. Voisin selvittää, minkälaisia hyväntekeväisyysjärjestöjä tarvitaan kipeimmin, ja perustaa sellaisen.

2. Voisin hyväksyä vallalla olevan talousparagdigman (tarpeeksi) ja perustaa kasvuyrityksen tavoitteenani tehdä paljon rahaa, josta lahjoittaa suurimman osan.

Nämä ovat jo itsessään melko laajoja suunnitelmia, mutten sulje pois mahdollisuutta akateemiseen uraan kauppatieteissä “supersovelletusti”. Ajoittain ajatus perustyöstä 8–16 toimistossa houkuttelee. Tai mitä jos tekisinkin lahjoittamisviestinnästä bisneksen? Vaikuttajamarkkinointi ei ole helppo ala, mutta lahjoittamissisältö on melko uniikki niche. Pitänee tehdä halpoja testejä3 ja selvittää sitä enemmän.

Heikkouteni ja vahvuuteni on aina ollut, että minulla on paljon ajatuksia siitä mitä voisin tehdä, ja monia samanaikaisia projekteja. Priorisointi on haastavaa, mutta olen nyt tehnyt aktiivisen päätöksen laittaa kuukausittainen blogikirjoitus muiden vapaa-ajan projektien edelle.

Kuva illuusion luomiseksi tekstin ilmavuudesta

Palataan uimarannalle

Tässä teillä oli avaus siitä, miksi istuin kalliolla kirjoittamassa vaikuttavasta lahjoittamisesta ja miksi olen myös tehnyt siitä laajemman vapaa-ajan projektin itselleni. (Jos jotain kiinnostaa, Kalliolla kirjoitetuttu teksti on editointikierrosten jälkeen vain heikosti tunnistettava. Erityisesti yritin poistaa poistin turhia epävarmuuden ilmaisuja.)

Uskon Suomessa olevan vähintään kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka jakavat saman huolen maailman tilasta ja joilta löytyisi myös resursseja siihen vaikuttamiseen, mutta jotka eivät tiedä miten. Ehkä sinä olet yksi heistä? Tai ehkä sinulla on kaveri, joka voisi löytää merkityksellisyyttä efektiivisestä altruismista tai vaikuttavasta lahjoittamisesta?

Laita uutiskirjeeni seurantaan ja laita ihmeessä viestiä, jos sinulla on kysymyksiä joissa voisin pystyä auttamaan! Jokainen sydän ja seuraaja tuo minulle lisää motivaatiota jatkaa!

Liity tilaajaksi, jos haluat oppia lisää!

Onko sinulla kaveri, jota uutiskirje voisi kiinnostaa?

Share

1

Tässä hyvä perusartikkeli heiltä: ‘Tax the Rich’ Sounds Simple. Here’s How We Actually Get It Done.

2

https://effektiv-spenden.org/transparenz/ Haettu 3.8.2025: “Ein weiteres erfolgreiches Jahr bei Effektiv Spenden. Fast 12.000 Menschen haben 2024 in Deutschland und der Schweiz 23 Millionen Euro für hochwirksame Organisationen gespendet.”

3

Halvat testit urasuunnittelun kontekstissa: https://80000hours.org/career-guide/personal-fit/#do-cheap-tests-first