Tienaatko yli 2400€/kk? Tervetuloa globaaliin eliittiin
Kirjoitus on alunperin julkaistu Enemmän kuin rahaa -uutiskirjeessä. Tästä kirjoituksesta puuttuu graafit, jotka auttavat hahmotaamaan esitettyjä lukuja. Alkuperäinen kirjoitus löytyy täältä: https://enemmankuinrahaa.substack.com/p/tienaatko-yli-2400kk-tervetuloa-globaaliin
Siksi lahjoittaminen on moraalinen maailmankansalaisvelvollisuus
Ennen pääsiäistä käytiin alue- ja kuntavaalit. Jos sinulla on jokseenkin samanlainen kasvuympäristö kuin minulla, olet koko elämäsi saanut kuulla, miten tärkeätä äänestysmahdollisuuden käyttäminen on. Jos jättää äänestämättä, ei politiikasta myöskään kelpaa valittaa.
Äänestämisen rinnalle haluan tuoda toisen velvollisuuden, josta keskustellaan paljon vähemmän: lahjoittamisen. Lahjoittaminen on ääni yhteisen tulevaisuuden eteen joka ei rajoitu vain kuntasi, Suomen tai EU:n rajoille. Sen kautta voit antaa konkreettista tukea organisaatiolle, joka tekee korvaamatonta työtä paremman yhteiskunnan puolesta siellä missä sitä tarvitaan kipeimmin. Kansalaisvelvollisuuksilla tarkoitetaan yleensä valtiota kohtaan suuntautuvaa oikeudellista velvollisuutta, kuten oppivelvollisuus. Lahjoittamisen määrittelisin moraaliseksi maailmankansalaisvelvollisuudeksi.
Oletko tietämättäsi yhteiskunnan kermaa globaalilla mittakaavalla?
Väittämäni, että tulojen käyttö muiden hyväksi olisi velvollisuus, särähtää varmaan usealla korvaan. Eikö jokaisella ole oikeus käyttää työllä ansaitsemansa rahat niin kuin parhaaksi sen näkee. 50 000 euron vuosituloilla veroja maksetaan jo 30%1, eli eikö siinä voisi jo sanoa, että oma osuus yhteiskunnan hyvinvoinnin kustantamisessa on tehty?
Ei, meillä ole laillista velvollisuutta lahjoittaa. Ei Suomessa äänestämättä jättäminenkään ole rangaistava teko. Näen lahjoittamisen moraalisena velvollisuutena, joka ensisijaisesti johtuu siitä, että Suomalaiset palkansaajat ovat rikkaita globaalissa mittakaavassa. Jos elät kahden aikuisen taloudessa, jossa kumpikin ansaitsee nettona (verojen jälkeen) 2400€, kuulutte maailman 5% rikkaimpiin. Tulosi ovat silloin melkein 10 kertaa maailman mediaanituloa korkeampi.2
Mitä se tarkoittaisi sinulle, jos tulosi olisivat 10 kertaa korkeammat? Entä jos ne olisivat 10 kertaa matalammat? Molemmat toisi merkittävän muutoksen elämääsi, mutta todennäköisesti tulojen pieneneminen vaikuttaisi enemmän hyvinvointiisi kuin tulojen suureneminen, sillä olet jo suhteellisen hyvässä asemassa nykyisillä tuloillasi.
Meritokratia tuloerojen syynä on harhakuvitelma
Vaikka kuinka haluaisimme uskoa, että tienestimme ovat kovan työn tulosta, joka on ansaittu omalla työllämme, todellisuudessa paras tulojen ennakoija on synnyinmaa. Syntymällä Suomeen mahdollisuus hyvän elämän turvaavaan tuloon on selkeästi korkeampi, kuin syntymällä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Alla olevassa kaaviossa näkyy miten suuri ero bruttokansantuotteessa on Suomen ja esimerkiksi Tansanian välillä. Tällä on suora vaikutus elämänlaatuun.
Korkeamman bruttokansantuotteen maissa tuottavuus on korkeampaa, mikä mahdollistaa korkeampien tulojen ansaitsemisen.3 Kyse ei ole niinkään kyvykkyydestä ja ahkeruudesta kuin siitä, että ympäröivä yhteiskunta mahdollistaa hyvän elämän ja tulot.
Koska eletään omassa Pohjois-Eurooppalaisessa ympäristössämme ja yhteisössämme, jossa kesämökin tai saunan omistaminen ei ole poikkeavaa, emme helposti huomaa kuilua suomalaisen ja globaalin keskituloisen välillä. Vierailulla Tansaniassa, varallisuuteni kaksikymppisenä vastavalmistuneena opiskelijana oli silmiinpistävä. Erityisesti paikallisten manuaalisen työn epätehokkuus parempien työvälineiden puutteen takia teki minuun surullisen vaikutuksen. Pihamme nurmikkoa viikatteella leikkaavat miehet tekivät töitä pari päivää ja ansaitsivat sillä vähemmän kuin mitä itse olisin tarvinnut kahden päivän ruokaan.
Miksi lahjoittaa, kun maksamme jo veroja
Lahjoittamisen ja veron maksamisen välillä on yksi selkeä ero: Suomessa maksettujen verojen tarkoitus on edistää suomalaista yhteiskuntaa. Toki pieni osuus valtion budjetista menee myös kehitysyhteistyölle, mutta se on niin vähän, etten millään näe sen korvaavan yksityisiä lahjoituksia. Verot eivät poista lahjoittamisen tarvetta, sillä ne eivät auta maailman huono-osaisimpia.
Lahjoittaminen ei satuta sinua. Päinvastoin!
Et valinnut syntyä Suomeen. Ehkä tuntuu epäreilulta, että sinun pitää lahjoittaa muille vain siksi, että sinulla sattuu olemaan korkeammat tulot. Mutta, et myöskään valinnut syntyä demokratiaan. Koska sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen miten yhteisiä asioitamme hallitaan, otat myös mahdollisuuden vastaan äänestämällä. Samoin sinulla on valtaa vaikuttamaan maailmaan tulosi avulla. Ilman että se vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiisi.
Jos lahjoittaminen toisi kohtuutonta kärsimystä sitä tekevälle, en puhuisi sen puolesta. Uskon kuitenkin, että sen suorat negatiiviset vaikutukset keskituloisen suomalaisen hyvinvointiin ovat samaa luokkaa kuin äänestäminen.4 Siis mitättömät. Oletan, että suurimmalla osalla keskituloisista 50€ tai jopa 300€ kuukaudessa ei ole pois kulutuksesta, jolla olisi huomattava vaikutus heidän hyvinvointiinsa muuten kuin ehkä hetkellisesti.
Lahjoittamisen ja toisten auttamisen myönteisiä vaikutusta tekijälle taas on tutkittu paljon. Hyvät teot lisäävät merkittävästi ihmisten onnellisuutta ja merkityksellisyyden tunnetta.5
Valitse 100x parempi
En väitä, että yksityishenkilöiden lahjoitukset ovat ainoa taikka paras vaihtoehto eriarvoisuuden vähentämiseksi. Mutta lahjoitusten potentiaalinen vaikutus ei kuitenkaan missään nimessä ole mitätön.
Kuinka suuren eron uskot sillä olevan, jos lahjoittaisit parhaalle mahdolliselle järjestölle keskivertojärjestöön verrattuna? Annoinkin jo vastauksen väliotsikossa. Tutkimuksessa, jossa maallikoilta kysyttiin tätä, he arvioivat, että parhaat hyväntekeväisyysjärjestöt pelastavat henkiä noin 1,5x tehokkaammin kuin keskivertoinen järjestö. Tämä tarkoittaisi, että samalla summalla, jolla hyvä järjestö pelastaa kaksi ihmistä, poikkeuksellisen hyvä pelastaa kolme. Todellisuudessa parhaat järjestöt voivat pelastaa jopa 100 henkilöä sillä rahalla jolla hyvä pelastaa yhden.6 Koska numeroiden takana on kyse oikeista ihmisistä ja heidän terveydestään, tällä on paljonkin väliä. Tärkeintä ero hyvän ja parhaan järjestön välillä on, keskittyy järjestö tutkitusti toimivaan keinoon parantaa ihmisten hyvinvointia.
Koska syventyminen vertailumenetelmiin menisi kirjoituksen rajauksen ulkopuolelle, suosittelen kiinnostuneita lukemaan Our World In Datan artikkelin Many of us can save a child’s life, if we rely on the best data.
Sen lisäksi, että euro menee pidemmälle köyhemmissä maissa kuin rikkaimmissa, voi jälleen lisätä lahjoituksensa vaikutusta merkittävästi lahjoittamalla erityisen merkityksellisille järjestöille.
Mitä jos äänestäisimme niin kuin lahjoitamme?
Suomalaisten lahjoittamisaktiivisuus on oikeastaan lähellä äänestysaktiivisuutta. Viime viikon kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli 54%7 ja alkuvuodesta julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 50% suomalaisista lahjoittaa rahaa ainakin satunnaisesti.8 Toivoisin löytäväni tarkempaa tietoa suomalaisten lahjoittamiskäytännöistä, erityisesti siitä, kuinka suuri osa lahjoituksista kohdistuu kotimaahan verrattuna matalan ja keskitulotason maihin (eng. LMICs).
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että vain 9% lahjoittajista vertailee useampaa järjestöä tehdessään lahjoituspäätöstä.9 Tavallisempaa on tutkia vain yhtä lahjoituskohdetta selvittääkseen onko se vakuuttava. Vaalien asetelmassa, jossa äänestäjä altistuu useamman puolueen ja kandidaatin viesteihin eikä vain mainosten vaan myös puoluetenttien ja vaalikoneiden kautta, vertailu on sisäänrakennettu ominaisuus. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 54 prosenttia äänestäjistä harkitsi useampaa kuin yhtä puoluetta.10
Tavallista on lahjoittaa järjestöille, jotka ovat tuttuja ennestään ja jotka sattuvat tulemaan vastaan oikealla hetkellä. Onneksi olemme äänestäessä edes vähän viisaampia!
Kuin politiikkaa ilman vaaleja
Kuvittele valtuusto, jonka edustajina on 200 eniten tukea eli ääniä saaneet poliitikot. Jokaisella täysi-ikäisellä kansalaisella on yksi ääni. Mutta sen sijaan, että meillä on vaalit, jokainen voi muuttaa ääntään milloin vain haluaa. Äänesi tietylle poliitikolle on voimassa, kunnes toisin päätät, eli jos äänestäjät eivät näe syytä vaihtoon, sama henkilö voi jatkaa valtuustossa kymmeniä vuosia.
Säännölliset vaalit ovat siitä hyvät, että ne tarjoavat luonnollisen pisteen uudelleenarviointiin. Kenenkään paikka ei ole taattu, kun kansalaiset uudelleenarvioivat luottamuksensa ja etsivät itselleen sopivimman ehdokkaan. Jos taas oletusarvo olisi, että äänesi pysyy samalla kandidaatilla ellet aktiivisesti muuta ääntäsi tai poista sitä, on todennäköisempää, että pysyt saman ehdokkaan takana vuodesta toiseen. Kun saat kirjeen uudelta ehdokkaalta, joka haluaisi, että annat äänesi hänelle, riski saattaa tuntua suurelta. Petätkö vanhan ehdokkaasi, jos siirrät äänesi uudelle?
Analogiassani istuvat poliitikot ovat Suomen suurimmat kehitysapujärjestöt. He saattavat tehdä hyvää työtä, mutta äänestäjät ja media harvoin kyseenalaistavat heitä tai vertaa useampaa järjestöä keskenään. Ääneen pääsee helposti se, jolla on rahaa maksaa näkyvyydestä, ja eniten viestinnällisiä työntekijäresursseja. Lahjoituksen antaminen uudelle nousevalle tähdelle voi tuntua riskialttiilta – ovathan istuvatkin valtiaat tehneet todella tärkeää ja hyvää työtä! Mutta kuten aikaisemmin sanoin, parhaat lahjoituskohteet ovat tutkimuksen mukaan 100 kertaa keskivertoa paremmat. Tietääkseni mikään Suomen suurista kehitysapujärjestöistä ei keskity niihin interventioihin, jotka tutkimusten mukaan ovat vaikuttavimmat. Ja kuka olen moittimaan heitä. Eiväthän heidän lahjoittajansa ole kannustaneet heitä siihen.
Läpinäkyvyys valinnoista ja niiden vaikutuksista on tärkeää
Vertaus ontuu erityisesti yhdessä kohtaa. On hyvin mahdollista, että valtuusto, joka ei vaihtuisi vaalien kautta, vaan kansalaisten milloin vain muuttuvan mielipiteen mukaan, olisi edustajistossaan nopeasti vaihteleva. Kansalaiset pystyisivät heti äänestämään jaloillaan, jos edustaja ei ole heidän mieleensä. Paikallinen media pitäisi edustajat vastuussa heidän toimistaan, ja olisi varmaan sivustoja, joista voisi seurata yksittäisten poliitikkojen toimia. Jotkut päätöksen seuraukset näkyisi suoraan omassa elämässä esimerkiksi sosiaalitukien ja verojen muutoksissa tai terveydenhuollon saatavuudessa ja liikenteen toimivuudessa.
Kun lahjoitat hyväntekeväisyyteen vastaavaa palautetta ei ole. Voi olla vaikea tietää, mitä perheet toisella puolella maailmaa tarvitsevat. Onko tärkeämpää antaa ammatillinen koulutus perheenäidille, vai ostaa ruokaa köyhälle perheelle vastaavalla rahamäärällä? Vai sittenkin neuvolajärjestelmän parantaminen, jotta saataisiin suurempi osa vastasyntyneistä rokotettua tuhkarokkoa vastaan? Ehkä tuhkarokkoa vasten rokottaminen olisi hyvä kohde, mutta mikä järjestö tekee tätä parhaiten? Oltiinhan kuultu, että parhaat järjestöt auttavat 100 kertaa enemmän, mutta miten pystyn arvioimaan järjestöjä, kun ne eivät julkaise oleellista tietoa?
Nyt ollaan palattu todelliseen nykytilanteeseen.
Summa summarum
Äänestämme edistääksemme parempaa yhteiskuntaa kotimaassamme. Lahjoittamalla voimme tehdä samaa globaalissa mittakaavassa. Lahjoittamalla vaikuttavasti, eli valitsemalla järjestöjä, joissa rahat menevät mahdollisimman pitkälle, rakennamme aidosti parempaa tulevaisuutta.
Maailman hyvätuloisimpaan 5 prosenttiin kuuluvina meillä on ainutlaatuinen tilaisuus. Parhaiden lahjoituskohteiden ollessa moninkertaisesti keskivertoa tehokkaampia, tietoisilla valinnoilla pelastetaan henkiä.
Lahjoittamisen moraalinen velvollisuus pohjautuu kolmeen havaintoon:
1. Syntymäpaikkamme on lottovoitto, joka on antanut meille poikkeuksellisen hyvän aseman maailmassa.
2. Lahjoittamisella voimme auttaa muita merkittävästi ilman, että se käytännössä heikentää omaa elämänlaatuamme – päinvastoin, se parantaa hyvinvointiamme.
3. Pienelläkin lahjoituksella on valtava vaikutus oikein kohdennettuna.
Meillä on paljon keinoja, joilla edistetään kanslaisten mahdollisuuksia hyvien valintojen tekemisessä poliittisissa vaaliessa. On riippumatonta journalismia, läpinäkyvyyttä päätöksenteossa ja vaaleissa kannustetaan vertilemaan useampia ehdokkaita. Paljon parannettavaa on poliittisessa järjestelmässä, mutta verrattuna normeihin ja tietoon, jota suomalaisilla on lahjoittamisesta, politiikan seuranta on huomattavan toimiva. Kirjoitan Enemmän kuin rahaa -blogia, koska näen niin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia vaikuttavassa lahjoittamisessa.
Jos et ole vielä ottanut vaikuttavaa lahjoittamista osaksi elämääsi, harkitsethan sitä! Suunnittelen paneutuvani seuraavissa kirjoituksissani enemmän kohteiden vertailuun, mutta jos haluat aloittaa jo heti, suosittelen lämpimästi GiveWellia.
1.
https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-veroprosentit/#ca15815e
https://www.givingwhatwecan.org/how-rich-am-i
https://ourworldindata.org/global-economic-inequality-introduction
Vaikutuksissa otan huomioon vain sen selvittämisen ketä äänestää ja äänestyspaikalle menemisen. En tarkoita äänestämisen tuloksen vaikutusta.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/127069/yp1505_tanskanen.pdf?s
https://ourworldindata.org/cost-effectiveness
https://vaalit.yle.fi/kv2025/tulospalvelu/fi/
https://www.vala.fi/uploads/dCahCJzq/AnnualNordicDonorSurvey2025_250320.pdf
https://www.ignitedfundraising.com/wp-content/uploads/2015/10/FG-2015_Full-Report.pdf
https://cris.tuni.fi/ws/portalfiles/portal/122617364/Harkintajoukot_ja_taktinen_nest_minen.pdf
